11.4.2013

Phenomenan Kevätsitsit

Good Morning Phenomena!

Kuten muutenkin heräämiset, myös Phenomenan viestintäpäälliköiden herääminen toimikauteen 2013 tapahtui luvattoman monen torkun kautta. Nyt on kuitenkin kaksi paria silmiä sepposen selällään ja valmiina ottamaan haltuun myös niin ikään uinuvan Phenoblogin.

Paljon on jo ehtinyt tapahtua kevään aikana, mutta ainakin yksi tapahtuma on vielä tulollaan, josta kunnon phenolainen ei yksinkertaisesti VOI olla poissa! Tämä on Phenomenan Kevätsitsit 26.4. Sitsit järjestetään Domus Gaudiumin kattosauna Sivistyksellä teemalla MEXICO. Tulista kyytiä on siis luvassa. Sitseillä illallistetaan mexicolaistyylillä ja myös ohjelma on teeman mukaista, arpajaisista puhumattakaan ;) Mikäpä olisikaan mukavampaa, kuin nähdä vanhoja ja uusia tuttuja ja luoda yhdessä ilmiömäinen ilta! Koko Phenomenan hallitus on ainakin mukana. Niin ja sitsithän maksavat vain 2 euroa! Niinpä! Meidän mielestämme jo siinä on syytä kerrakseen osallistua.

Tapahtumasta löytyy lisätietoa Phenomenan facebook -sivuilta allaolevasta osoitteesta.
http://www.facebook.com/#!/events/417879674972398/?fref=ts

Suraavan linkin takaa löytyy ilmoittautumislomake sitseille. Ilmoittaudu nyt, sillä aikaa on enää tämä ja huominen (12.4) päivä!
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/42207/lomake.html

Toivottavasti tapaamme sitsauksen ja Mexicon merkeissä 26.4!

Kevättä rintoihin toivottelevat,


Solja Sulkunen ja Marjo Taipalus
Phenomenan tiedotuspäälliköt 2013

19.4.2012

Kriittinen puheenvuoro (iPad) sormitietokoneiden käyttöönotosta kouluissa

Tämä kirjoitus liittyy prof. Kirsti Longan postaukseen Kasvatuspsykologian Facebook ryhmään, jossa hän linkitti iPadin käyttöä koulussa esittelevän .pdf:n “Sormeilua – Vinkkejä, ideoita ja tietoja iPadin hyödyntämisestä oppimisessa ja opetuksessa” (Kainulainen, T. & Kilpiä, J. - Saimaan mediakeskus). Tämä on reaktio Lonkan postaukseen, ja puolittainen vastaus itse linkitetylle .pdf:lle. Tämän lisäksi kirjoitukseni on täysin omaa subjektiivista mutinaani tablet-tietokoneista vailla kokemuksia tablettien käytöstä opetuskäytössä. En pyri edustamaan Phenomenan virallista kantaa tällä kirjoituksella, vaan tahdon tarjota keskusteluun vaihteeksi tablet-tietokone-hankintoja kritisoivan puheenvuoron.

Johdantona
Vaikka olen herkästi uudesta teknologiasta innostuva ja teknologian käytön evangelisti, on minun pakko ilmaista varautuneet ajatukseni tablettiteknologian käyttöönotosta kouluissa. Koen sormitietokoneiden käyttöönoton pulmalliseksi muutamastakin syystä. Pohjalla on tietenkin huoli siitä, että mitään aikaisempaa (tutkimus)tietoa tablettien käytöstä osana koulutyötä ei ole. Teknologian ympärillä on paljon positiivista pöhinää, joten tietoa varmasti tulee ajan kanssa. Odotan innolla esimerkiksi julkaisuja liittyen Opetushallituksen Sormet-hankkeeseen, joka on täydessä toiminnassa esimerkiksi meille tutulla Viikin normaalikoululla. Tutkimustuloksia odotellessa voimme kuitenkin jo arvailla tablet-tietokoneiden käyttömahdollisuuksia koulussa pohtimalla ihan vain niiden teknisiä ominaisuuksia. Mielestäni juuri laitteiden tämänhetkisissä teknisissä ominaisuuksissa lymyilevätkin sormitietokoneiden suurimmat ongelmat.

Tableta rasa?
Mielestäni tablet-teknologiaa leimaa keskeneräisyys, josta kuitenkin puhutaan usein kertomalla tablettien putoavan laitteina tietokoneiden ja älypuhelimien välimaastoon. Mielestäni käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että niissä ei koeta olevan kovin paljoa ominaisuuksia ja erilaisia käyttötarkoituksia. Käytännössä tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että niillä ei joko pysty luomaan juuri mitään, tai sitten ne eivät ole yhteensopivia muiden laitteiden kanssa. Tavallisimmin kyse on näistä molemmista.
Mielestäni yhteensopivuuden ongelma on erityisen totta Applen tuotteiden kohdalla. Ne tukevat vain Apple-ohjelmistoja, Apple-tiedostomuotoja ja Apple-lisälaitteita, jolloin harmittaa että laitteita käyttävä koulu on nyt riippuvainen yhdestä valmistajasta ja tarjoajasta. Kaikki on ostettava Applelta, ja koska yhteensopivuutta muiden valmistajien laitteiden kanssa ei ole, koulu ei oikeastaan voi kilpailuttaa mitään hankintoja laitteisiin liittyen. Tämä herättää mielestäni kysymyksen, miksi esimerkiksi kouluruoka on kilpailutettava säännöllisin väliajoin, mutta naimakauppoja yhden valmistajan kanssa ei nähdä ongelmalliseksi.
Mainitsin myös luomisen vaikeuden täbletillä. Tabettien yleisimmät käyttötarkoitukset yksityiskäytössä ovat tällä hetkellä "valmiin sisällön" katsominen, eikä niinkään uuden sisällön luominen. Tablettivalmistajat panostavat eri video- ja musiikkiformaattien tukemiseen jotta niiden kuluttaminen laitteilla olisi mahdollisimman mutkatonta. Myös nettiselaimet laitteissa ovat jatkuvan kehityksen alla, koska suuri osa laitteiden kanssa vietetystä ajasta kuluu selaimessa. Internetsivustojen tämänhetkinen trendi onkin lisätä yhteensopivuutta tablet-tietokoneiden kanssa, jolloin sivut ovat armollisempia laitteille vähentäen vaatimuksia ja siten kompensoiden laitteiden puutteita. Yleensä lopputuloksena on silti yksinkertaistettu ja ominaisuuksilta karsittu sisältö. Tässä voi olla toisaalta positiivinenkin puoli erilaisia web-pohjaisia, eli selaimissa avautuvia oppimisympäristöjä ajatellen. Ehkä trendin tarttuu niihinkin!
Jos kuitenkin ajatellaan, että lähtökohtaisesti koulussa on tarkoitus ennemmin luoda sisältöä kuin kuluttaa sitä, törmätään tekstikäsittelyn ongelemaan sormitietokoneilla. Nimenomaan tekstinkäsittelyssä ja kirjoittamisessa kaikki kosketusnäyttöisen laitteet ovat pääsääntöisen kömpelöitä. Tekstinsyötön ongelman voi korjata hankkimalla lisävarusteena telineen, näppäimistön ja vaikkapa hiiren. Mutta tällöin itselle herää kysymys miksei hankittu 200–300€ maksavaa miniläppäriä jossa on nämä kaikki ilman lisäkustannuksia?
Pohdittaessa millaista luomistyötä laitteella voi tehdä jos tekstin kirjoittaminen ei onnistu täysin mutkitta, päädytään pohdiskelemaan laitteita multimedian manipuoloimisen työkaluna. Multimediaa voi käsitellä näillä tablettilaiteilla, mutta ainakin tällä hetkellä videoiden käsitteleminen on leikkaamisen lisäksi luokkaa “lisää teksti tai efekti”. Kirjasessa Sormeilua todetaankin, että “On tärkeä tiedostaa, että iPad ei ole tietokoneen korvike, joten sillä on omat rajottuneisuutensa sisällöntuotannossa ja tiedostojen hallinnassa” (s. 7). Applen perinteisemmät tietokoneet ovat tunnettuja tehokkaasta multimedian muokkaamisominaisuuksistaan, mutta samoja temppuja on turha kuvitella tekevänsä iPadilla. Tämän lisäksi samat temput on voinut tehdä perinteisillä tietokoneilla ties kuinka kauan, joten miksi olemme vakuuttuneita, että yhtäkkiä näitä asioita ruvettaisiin tekemään täblet-tietokoneilla? Sormeilua -kirjanen tarjoaa esimerkin, että kuvaamataidon työtä voi luonnostella tabletille ennenkuin sen tekee paperille (s. 7), mutta epäselväksi jää, mitä laite tarjoaa mitä paperilehtinen ei tarjoa?

Tabletin mahdollisuudet tuoda oppiminen kouluseinien sisälle
Ongelmallista mielestäni on myös laitteiden yhteensopivuusongelmat koulussa jo tutumpien laitteiden kanssa. Esimerkiksi se, että oppilaat voisivat aloittaa koulussa jonkin projektin, lähettää sen itselleen sähköpostissa tai laittaa sen pilvipalveluun ja jatkaa tehtävän tekemistä kotona vaikkapa kotitehtävänä on todennäköisesti mahdottomuus. Tämä johtuu siitä, että kotona pitää todennäköisesti olla samanlainen tablet-laite jolla tiedosto alunperin luotiin, jotta tiedoston voi avata ja muokata. Sormeilua -kirjasesta löytyy myös seuraava huomautus puhuttaessa muistikortinlukijan käyttämisestä laitteen kanssa: ”Muistikortinlukija mahdollistaa tiedostojen, esimerkiksi valokuvien siirron suoraan muistikortilta iPadiin, muttei iPadilta muistikortille” (s. 15). On vaikea kuvitella miten työstää monipuolisesti jotain kouluprojektia, jos sitä voi työstää vain iPadilla, eikä sitä saa sieltä ulos vaikkapa jotain lopputuotosta varten. Kyseessä oleva muistikortinlukijan ajatuksena on tuoda lähestulkoon kaikkien tietokoneiden ja älypuhelimien tukema muistikorttiformaatti iPadiin. Voi siis olla, ettei ole oleellista onko kotitietokoneesi yhteensopiva iPadilla luotujen tiedostojen kanssa, koska voi olla ettet ikinä saa tiedostoa ulos iPadista.
Olen käsittänyt, että tablettien käyttöä koulussa perustellaan myös mm. pyrkimyksellä tuoda ulkomaailma kouluun uuden teknologian muodossa. Mielestäni edellämainitut yhteensopivuusongelmat torppaavat kuitenkin tämän yrityksen. On totta, että täbletit yleistyvät myös kotipiirissä, mutta alan analysoijat ovat kutsuneet tabletteja nk. niche -tuotteiksiu, eli vain harvan, taloudellisesti korkeatasoisen länsimaisen yleisön tuotteena. Tästä lisää esim. täällä (TABLETS EVEN WORSE –otsikon alla) ja täällä.

Resurssienhallinnasta
Teknologian ja koulun välillä on myös eräs tuttu ikuisuusongelma: opettajien pitäisi oppia käyttämään uusia teknologioita ennenkuin niillä voi olettaa saavan mitään rakentavaa aikaiseksi. Applen markkinointilingoon kuuluu tuotteiden esitteleminen helppokäyttöisinä ja toimivina, mutta kysyä saattaa onko vielä perinteisen tietokoneen käyttöä opettelevalla opettajalla samanlainen käsitys asiasta. Yhtä tärkeää olisi myös saada puolueetonta tietoa Applen laitteiden koetusta helppoudesta, ennenkuin ne tällä perusteella hankitaan kouluun.
Tablet-laitteita vaivaa myös täysin niiden rakenteesta johtuvat ongelmat, nimittäin niiden tapaturma-alttius. N. 50% laitteen pinta-alasta on helposti särkyvää lasia, jonka korjauskustannukset ovat lähellä uuden laitteen hankkimista. Koska kyseessä on kuluttajatuote, on laite suunbniteltu kuluttajamarkkinoiden korkeiden esteettisyysvaatimukset huomioiden, mistä syystä laitteet ovat alati ohuempia. Ohuus yhdistettynä näytön kokoon saa modernit tabletit muistuttamaan enemmän ja enemmän n. 10” lasilevyjä joissa on pyöristetyt reunat, joka ei herätä ainakaan minussa kestävyyden tunnetta. Toki laitteisiin voi ostaa suojakuoria ja -kalvoja, mutta toisin kuin myyntipuheista usein voi ymmärtää, ne eivät tee laitteesta pudotuksen kestävää, vaan kuoret suojaavat pienten naarmujen ilmaantumista laitteen näyttöpaneeliin ja maalipintoihin. Toisen valmistajan, Intelin lähestymistapa on ollut tehdä laitteesta näyttöpinta-alaltaan pienempi ja paksumpi, ja vaihtaa valmistusmateriaalit lasista ja metalliharjatusta alumiinista muoviin. Tästä lisää täällätäällä ja täällä. Vielä jää kuitenkin kysymysmerkiksi miten ko. laitteen ohjelmistot vastaavat koulujen tarpeisiin. Mielestäni n. 10” tablet laitteet ovat kuitenkin fyysisesti myös liian isoja manipuloitaviksi pienillä käsillä, sillä näiden laitteiden käsittely ei aina onnistu meiltä aikuisiltakaan (heko-heko!).
Valtavirran tablet-tietokoneet ovat myös auttamattoman kalliita, varsinkin iPadit. Laatu maksaa, mutta uskoisin että koulussa ominaisuudet ajavat käyttömukavuuden ja esteettisyyden ohi. Itse ostin kiinalaiselta valmistajalta 7" Android tabletin, joka maksoi tulleineen päivineen tasan 102€, ja se sentään kiikutettiin maailman toiselta laidalta kotiovelleni. Sillä onnistuu tekstinkäsittely siinä missä millä tahansa muullakin tabletilla (eli huonosti), mutta pienenä bonarina se avaa kaikkia tiedostoja mitä tietokoneillakin availemme, ja se vieläpä antaa käyttäjälle luvan hallita kaikkia tiedostoja laitteen sisällä täysin vapaasti. Toki se on myös hyvä nettisurffailuun ja musiikin kuuntelemiseen. En siis voi ymmärtää, miksi esteettisesti ja kenties teknisesti laadukkaampaan laitteeseen oltaisiin valmiita sijoittamaan omaisuus, niinkuin iPad laitteisiin pitäisi laittaa jos ne haluttaisiin käyttöön kouluissa. Jutun kirjoittamisen aikaan viimeisin iPad-versio maksaa n. 479€, ja vuoden vanha malli 399€. Uskoisin, että kouluilla olisi muitakin kohteita mihin sijoittaa tiukilla olevat rahat. KRö-HöM (linkki vaatii Hesarin digitunnukset).

Summa summarum
Toivoisin siis malttia ja syvempää perehtymistä tähän uuteen teknologiaan, joka ei oikeastaan ole edes niin uutta. Microsoft esitteli yhteistyökumppaneittensa kanssa jo vuonna 2002 heidän ensimmäisen kosketusnäyttötietokonemallistonsa, mutta kenties huonon tai yrityksiin kohdistuneen markkinoinnin vuoksi teknologia ei yleistynyt koko kansan suosioon ja tietoon. Historia sikseen, mielestäni on syytä kysyä miksi ajattelemme siis juuri nyt olevamme pisteessä, jossa tablettiteknologia on niin helppokäyttöistä ja jalostunutta, että sitä voi käyttää osana koulutyöskentelyä?  Olemmeko varmoja ettemme ole vain uskoneet laitevalmistajien markkinointihypeä ja tiedämmekö oikeasti mitä olemme ostamassa? Mielestäni jokaisen koulun ja opettajan tulisi pystyä antamaan näihin kysymyksiin varmoja vastauksia, ennenkuin tällaisia hankintoja tehdään. Henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että joka tapauksessa (valmistajasta riippumatta) sormitietokoneteknologia on vielä liian kypsymätöntä jotta sillä voitaisiin saada mitään oikeasti järkevää aikaiseksi kouluissa. Mielestäni ne soveltuvat tällä  hetkellä ainoastaan viihteelliseen käyttöön.

- Christopher Peake
Olen paitsi mobiiliteknologian käyttäjä, niin myös sen harrastelija, jolloin minulla on kokemusta sen ilmiöiden kriitisestäkin pohdiskelusta. Esimerkkinä toimikoon henkilökohtainen mobiiliteknologiaan keskittyvä blogini. Opiskelen Helsingin Yliopistossa Opettajakoulutuslaitoksen kasvatuspsykologian linjalla, aloitin 2009.

28.2.2012

HYY julkaisi kaupunkiohjelmansa!

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta julkaisi kaupunkiohjelmansa, jossa ylioppilaskunta kertoo oman unelmansa siitä, miten Helsinkiä tulisi kehittää. Kaupunkiohjelman pohjalta HYY lähtee toteutamaan kuntavaalivaikuttamista syksyn 2012 vaaleihin.

"Tulevaisuuden Helsinki on kaupunki, jossa kaupunkilaiset asuvat, viihtyvät, opiskelevat ja luovat itsensän näköistä kaupunkikulttuuria."

Kaupunkiohjelma vuosille 2012-2015 on laaja paketti, jossa puhutaan niin julkisesta liikenteestä, pyöräilystä, koulutuksesta, asunnoista, ympäristönsuojelusta sekä kuntaliitoksista.

HYY puhuu kaikkien opiskelijoiden puolesta, joten kannattaa tutustua kaupunkiohjelmaan. Vastaako se sinun ajatuksiasi?

Kaupunkiohjelman löydät: http://issuu.com/ylioppilaskunta/docs/hyynkaupunkiohjelma

Terveisin
Vili Niinikivi
Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset

23.2.2012

Tule mukaan vuosijuhlatiimiin ja äänestä ensimmäisen kokouksen ajankohtaa!

Hei Phenomenalaiset!

Tämän vuoden syksynä olisi tarkoitus pitää Phenomena ry:n toiset, mutta sitäkin komeammat vuosijuhlat. Juhlat eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan mukaan tarvitaan paljon aktiivisia toimijoita! Ilmoittaudu mukaan äänestämällä ensimmäisen tapaamisen ajankohtaa doodlessa:
 http://www.doodle.com/84hkkbgg5vk2er67

Mukaan pääsee toki myöhemminkin, jos ensimmäinen  tapaaminen ei sinulle sovi!

Vuosijuhlaterveisin
Vili Niinikivi
Vuosijuhlatiimin puheenjohtaja

 p.s. Ai mitkä ihmeen vuosijuhlat? Lue lisää tästä

22.2.2012

Prof. Kirsti Lonka Voimalassa eilen - katso video!

Heippa!









Alta löytyy linkki eiliseen YLEn lähettämään Voimala-ohjelmaan, jossa puhuu mm. oma professorimme Kirsti Lonka.

Linkki ja kuvaus

Montako klikkausta päivään mahtuu? Digikansalaisen pirstaleista elämää pohtivat prof.
Kirsti Lonka, kirjaston joht. Kimmo Tuominen, kustannuspääll. Fredrik Rahka ja toimittaja
Johanna Vehkoo.

http://areena.yle.fi/video/1329860137760


Terveisin
Vili

25.1.2012

Phenomenan hallitus on järjestäytynyt!

Tervehdys Phenomenalaiset!

Phenomenan hallitus 2012 on järjestäytynyt, ja haluaa nyt esittäytyä!
Uunituore hallitus on ryhmä innokkaita ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Koko hallitukseen saa yhteyden listalta pheno-hallitus@helsinki.fi, henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi.

Tässä päällikköpestimme:

Paula Puupponen (puheenjohtaja)
Susanna Jokimies (varapuheenjohtaja, SOOL-yhteyspäällikkö)
Emma Myllyrinne (sihteeri, ainejärjestöyhteyspäällikkö)
Katja Leiman (talouspäällikkö)
Minna Vainiola (edunvalvontapäällikkö)
Anna Salonpää (tilapäällikkö, abi-info-, fuksi- ja tuutorpäällikkö, kansainvälisyyspäällikkö)
Riikka Pehkonen (tiedotuspäällikkö)
Enni Loponen (seremoniamestari)
Erika Maksniemi (kulttuuripäällikkö, liikuntapäällikkö)
Jenni Kallionpää, varajäsen (HYY-yhteyspäällikkö, ympäristöpäällikkö)
Suvi Nurttila, varajäsen (varasihteeri)

Valitsimme järjestäymiskokouksessa myös kaksi toimihenkilöä; Vili Niinikiven ja Chistopher Peaken.
Vili Niinikivi toimii samassa kokouksessa perustetun vuosijuhlatoimikunnan puheenjohtajana. Toimikuntaan ovat tervetulleita kaikki vuosijuhlien järjestämisestä innostuneet!
Christopher Peake vastaa www-asioista Phenomena ry:ssä.



Iloisin terveisin, koko hallituksen puolesta,
Paula Puupponen
Phenomena ry:n puheenjohtaja 2012

1.12.2011

Phenomena ry:n hallitus vuodelle 2012

Hei Phenolaiset!

Syyskokous on nyt kokoustettu ja seuraavat henkilöt on valittu johtamaan yhdistystä vuonna 2012

Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2012 toimii Paula Puupponen Sarasteesta (2. vuoden kp-ryhmä) Paulan tavoittaa sähköpostilla paula.puupponen@helsinki.fi, 0400488154

Yhdistyksen hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt:

Erika Maksiniemi (Noste)
Susanna Jokimies (Noste)
Emma Myllyrinne (Noste)
Anna Salonpää (Noste)
Riikka Pehkonen (Noste)
Katja Leiman (Saraste)
Enni Loponen (Saraste)
Minna Vainiola (Saraste)
Jenni Kallionpää (Saraste, varajäsen)
Suvi Nurttila (Oivaus, varajäsen)

Condus ry:hyn Phenomena ehdottaa seuraavia henkilöitä:
Emma Myllykoski (varsinainen) ja Anna Salonpää (varajäsen)

Onneksi olkoon!
Vili Niinikivi
Phenomenan ry:n puheenjohtaja 2011