1.12.2011

Phenomena ry:n hallitus vuodelle 2012

Hei Phenolaiset!

Syyskokous on nyt kokoustettu ja seuraavat henkilöt on valittu johtamaan yhdistystä vuonna 2012

Yhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2012 toimii Paula Puupponen Sarasteesta (2. vuoden kp-ryhmä) Paulan tavoittaa sähköpostilla paula.puupponen@helsinki.fi, 0400488154

Yhdistyksen hallituksessa toimivat seuraavat henkilöt:

Erika Maksiniemi (Noste)
Susanna Jokimies (Noste)
Emma Myllyrinne (Noste)
Anna Salonpää (Noste)
Riikka Pehkonen (Noste)
Katja Leiman (Saraste)
Enni Loponen (Saraste)
Minna Vainiola (Saraste)
Jenni Kallionpää (Saraste, varajäsen)
Suvi Nurttila (Oivaus, varajäsen)

Condus ry:hyn Phenomena ehdottaa seuraavia henkilöitä:
Emma Myllykoski (varsinainen) ja Anna Salonpää (varajäsen)

Onneksi olkoon!
Vili Niinikivi
Phenomenan ry:n puheenjohtaja 2011

29.11.2011

Marko Koskinen - Constructors: tulevaisuuden koulu nyt?

Terve!

Tämänkertainen blogikirjoitus käsittelee kasvatuspsykologian linjan perustajajäsenistöön kuuluneen Marko Koskisen Constructors -alustaa, joka on koulun toiminnan tueksi suunniteltu internetissä toimiva oppimisalusta. Sen avulla oppilaiden on tarkoitus pystyä seuraamaan omaan edistymistään oppiaineissa ja se tarjoaa sekä oppilaalle että opettajalle kanavan josta saada jatkuvaa palautetta.

Marko kävi Oivauksen OKK II kurssin kerralla kertomassa alustasta, ja alla hieman helmiä keskustelusta jota alustasta käytiin. Ennen niitä esittelen kuitenkin hieman tarkemmin mistä alustassa on kyse. Esitellään kuitenkin aivan ensimmäiseksi Markon taustat!

Siis Marko Koskinen kuka häh?

Innostui kasvattamisesta ensimmäisen kerran luettuaan Neill Summerhillin kirjan. Pian hän löysi itsensä Helsingin Yliopistosta oppiskelemasta luokanopettajaksi, mutta opinnot eivät edenneet aivan odotetulla tavalla. Marko oli niiden joukossa, jotka kokivat, ettei heidän saama luokanopettajakoulutus antanut riittäviä valmiuksia opettajan ammattiin. Ennen pitkää Marko ja hänen toverinsa olivat Maijaliisa Rauste-von Wrightin avustuksella perustamassa yliopistoon kasvatuspsykologian linjaa. Kasvatuspsykologian jälkeen Marko perusti Feeniks koulun, josta voi lukea lisää täältä: www.feeniks-koulu.fi. Markon viimeisin projekti on Constructors -oppimisalusta, josta kerron kohta lisää.

Markon missio

Viedä erilainen koulu ja sen käytännöt muotoon, jossa sen voi helposti ja laajamittaisestin ottaa käyttöön kouluissa.

Valitettavasti emme saaneet toimivaa linkkiä alustalle Markolta, vaikka sen testiversion pitäisi olla avoimesti nähtävillä internetissä. Pahoittelemme tästä syystä johtuvaa epäselkeyttä ja esim. havainnollistavien ruutukaappauksien puutetta joka on äärimmäsien toivottua kaikista tietoteknisistä sovelluksista puhuttaessa. Toivottavasti tämä ei estä saamasta tästä esittelystä jotain irti.


Constructors-oppimisalusta

Yleisesti alustasta

Järjestelmä on suunniteltu toimimaan fyysisen koulun rinnalla, mutta tulevaisuudensuunnitelmissa on myös “kotioppija” versio, jossa opintoja on tarkoitus pystyä suorittamaan etänä. Järjestelmä soveltuu myös aikuisopiskeluun ja perinteisen peruskoulun oppiaineiden lisäksi myös muiden opiskeltavien aiheiden käsittelyalustaksi.

Alusta koostuu opettajan alustalle viemistä kysymyksistä, joihin oppilaat vastaavat ilmoittamallaan aikataululla. Tehtäviä ei ole pakko suorittaa tietyssä järjestyksessä eikä kaikkiin tehtäviin pidä vastata. Alusta tekee oppilaalle näkyväksi hänen edistymisensä, ja edistyminen mitataan suoritettujen tehtävien pohjalta.


Alustasta tarkemmin

Ehkä keskeisin kantava idea alustalla on antaa oppilaalle jatkuvaa palautetta, jonka hän saa automaattisesti järjestelmästä. Oppilaalla on oman toiminnan seurantasivu, jossa näkyy kuinka suuren osan tehtävistä hän on suorittanut ja kuinka paljon niitä on vielä suorittamatta. Opettaja voi asettaa tehtäville aikamääreet, mutta myös oppilas voi vaiopkuttaa siihen milloin aikoo tehdä minkäkin tehtävän. Oppilas voi antaa myös opettajalle palautetta eri kysymyksistä ja tehtävistä yksinkertaisella 1-5 arviontiasteikolla. Tämän tarkoituksena on osoittaa opettajalle millaiset kysymykset ovat kiinnostaneet oppilaita. Toinen hyöty tällaisessa työskentelytavassa voi olla opiskelijan oman toiminnan säätelyn oppiminen ja omistajuus tehtäviin liittyen. Kun oppilaat vievät vastauksiaan alustalle, on myös vastausmuoto vapaa, jolloin on pitkälti oppilaasta kiinni millaisella tarkkuudella hän asiaa käsittelee. Markon mielestä parhaita ajatuksia alustalla on, että kysymykset ovat vapaasti muotoiltavissa ja muokattavissa senkin jälkeen kun ne on kysytty.

Toinen keskeinen idea on että oppilaat tekevät ne tehtävät, jotka häntä kiinnostavat. Oppilas voi myös antaa opettajalle palautetta arvostelemalla tehtävän asteikolla 1-5. Oppilas voi myös toivoa oppituntia annetusta tehtävästä jos tuntee taitonsa puutteellisiksi vastata siihen. Opettaja voi merkitä alustalle milloin oppitunti pidetään ja ajankohta on helposti oppilaan selvitettävissä. Marko painottaa, että opettajien tulisi viedä alustalle avoimia kysymyksiä, joihin voi vastata joko muistiinpanotyylisesti tai kokonaisin vastauksin. Markon toivomuksena on, että oppilaat saisivat ottaa alustalle tehdyt muistiinpanot mukaan tentteihin. Myös lähteet tulee merkitä vastauksien perään. Tämänkaltaisen työskentelyn tarkoituksena on ottaa oppilaan omat kiinnostukset huomioon ja että murtuu käsitys nk. “ainoista oikeista vastauksista” ja tiedon työstämisen prosessi korostuu.

Alusta antaa mahdollisuuden myös jonkinlaiseen kollaboraatioon. Jotkut opettajan alustalle viemät kysymykset ovat yksilötehtäviä ja toiset ryhmätehtäviä. Yksilötehtävät tehdään tietenkin yksin ja ryhmätehtävät ryhmän kanssa. Alusta ei kuitenkaan sisällä meille esimerkiksi KPE-alustalta tuttua Chat tai kommentointi ominaisuutta. Tehtävien kohdalla oppilas voi ilmoittaa onko valmis auttamaan muita tehtävän kohdalla ja ilmoittamaan linkkivinkkejä. Yksilötehtävissä oppilas näkee vain omat vastauksensa alustalla. Kysymättä jäi, voiko oppilaiden vastauksien näkyvyyttä säädellä alustalla.


Keskustelua

Markon esittelyn lomassa ajauduimme jatkuvasti keskusteluun alustaan liittyvistä asioista ja alla keskustelustamme muutamia poimintoja. Alta löytyvät Markon vastaukset eivät ole litteroituja, mutta käsittääkseni reiluja tiivistelmiä hänen vastauksestaan. Mukana on myös allekirjoittaneen mietteitä alustasta, jotka eivät välttämättä edusta muun Oivauksen mielipiteitä tai ajatuksia aiheesta. Kysymykset ovat kuitenkin Oivauksen yhdessä nostamia kysymyksiä.

Kysymys: Miten oppilaat saavat apua kun he tarvitsevat sitä tehdessään tehtäviä, kun kaikki tekevät tehtäviä eri aikaan? Alustalle jätettyihin kysymyksiin saadaan vastauksia viiveellä. Miten se ongelma ratkaistaan, ettei oppilas jää yksin tehtävien kanssa?

Marko ehdottaa että oppilailla olisi tutori, ja tutori kordinoisi heidän keskinäistä toimintaa. Yhdellä tutorilla olisi n. 30 oppilasta ja tutorin olisi tarkoitus toimia oppilaiden alustalla tapahtuvan opiskelemisen tukena.

Kysymys: Jos alusta perustuu siihen, että oppilaat tekevät tehtäviä jotka kiinnostavat heitä, niin entä jos oppilaita ei kiinnosta mikään, miten silloin menetellään?

Marko ehdottaa että tutori voisi olla tässäkin asiassa keskeisessä roolissa. Oppilailla on myös mahdollisuus ilmaista kiinnostuksen puutetta alustalla, jolloin myös opettaja voi puuttua asiaan.

Miete: Vaatiiko järjestelmän käyttö vapautensa vuoksi melkoista ajallista järjestelyä rajoitetussa ajassa joka koulupäivä on. Miten vastata kaikkien kysymyksiin, tukea kaikkien prosessia jne. jos oppilailla on eri tahti, tehtäviä tehdään eri järjestyksessä jne. Miten kokonaisuus hahmottuu? Hahmottuuko se vain opettajalle? Alusta vaatii siis mielestäni myös konkreettisia yhteisiä tapaamisia, jossa ryhmän yhteistä suuntaa mietitään ja suunnataan. Voiko alusta ikinä toimia täysin etäopiskeluna?

Jatkoajatus: koska järjestelmä vaatii tällaista, on mielesätni vaarnaa että tällaisiin toimintatapoihin tottumattomat koulut siirtyvät käyttämään alustaa “kotitehtäväalustana”, eli kotitehtäviä ei tehdä vihkoon vaan nettiin.

Kysymys: Opettaja pystyy silti määrittelemään kysymykset, joita alustalla kysytään. Eikö ole mahdollista, että opettajan kysymykset vesittävät alustan mahdollisuuksia, jos opettaja tyytyy tenttaamaan esim. vuosilukuja alustalla eikä alustan koko potentiaalia käytetä?

Marko sanoi että näinkin voi tietenkin käydä, mutta koulut jossa alusta otetaan käyttöön saavat alustan mukana myös esimerkkikysymyspohjat, joista on tarkoitus ottaa mallia uusia kysymyksiä luodessa.

Miete: Opettajat voivat kuitenkin muokata myös näitä esimerkkikysymyksiä.

Miete: Opettajan työ on myös kasvattamista, tarjoaako Constructors tai mikään muukaan virtuaalinen oppimisalusta keinoja kasvattaa lapsia? Constructors vaikuttaa kuitenkin sopivalta tiedollisten taitojen kehittämiseen.

Kysymys: Soveltuuko taito- ja taideaineet opiskeltaviksi aineiksi alustalla? Alustalla meille esitettiin YLT oppiaineiden ja liikunnan tehtäviä?

Musiikista ja muista taideaineista voi määritellä alustalle tehtäviä siinä missä muistakin oppiaineista. Taas on opettajasta kiinni millaisilla tehtävillä oppilaiden ajatuksia kalastaellaan esille.

Miete: Alusta ottaa tavallaan huomioon oppilaiden eritasoisuuden, koska oppilas itse päättää mitä tehtäviä tekee. Tällöin hän ei joudu tekemään pakkosyötöllä tehtäviä jotka eivät haasta häntä. Sama toisinpäin.

Miete: Oppilaiden ja opettajan vapaa-aikakysymys: kun oppimisesta tulee ajasta ja paikasta riippumatonta (vain internetyhteyden tarvitsevaa) toimintaa, on mielestäni perusteltua miettiä miten varmistutaan siitä että niin oppilas kuin opettajakin säilyttää vapaa-aikansa. Opettajan arki on jo tarpeeksi työntäyteistä, etten kuvittele virtuaaliympäristön moderoimisen sopivan siihen. Samaten oppilailla on oikeus vapaa-aikaansa, eikä voi olettaa että he yhtäkkiä tekevät valtaisia panostuksia vapaa-ajallaan koulutehtävien eteen Internetissä. Miten opettajana varmistutaan siitä, että oppilaat pitävät myös vapaa-ajan oikeudestaan kiinni?


Pohdintaa

Kaikenkaikkiaan Constructors -alusta tuntuu paikoittain lupaavalta ja järkevältä työkalulta koulun toiminnassa, mutta toisaalta koen että se on täysin sen armoilla, miten sitä käytetään. Alustan potentiaali ei välttämättä tule täysin käyttöön jos opettaja päättää käyttää sitä vain sähköisenä kotitehtäväalustana kotitehtävävihon sijaan. Samalla alusta ei itsessään luo todennäköisesti toimintatapojen muutosta koulussa, vaan se todennäköisemmin pakotetaan koulun olemassaolevan toimintamallin mukaiseksi – niin hyvässä kuin pahassa.

Constructors vastaa myös lähinnä tiedollisen kehityksen haasteeseen, mutta muissa opettajan kasvatustehtävissä se ei avita. Saimme Markolta Constructorsista “saatekirjeen” esitelmän aluksi, ja tarkemmalla tutkiskelulla se maalaa kuvan koulusta joka toimii täysin Consructors alustan mukaisesti. Tämä on kaunis kuva ja tällöin Constructorsille asetetut tavoitteet täyttyvät. Valitettavasti todellisuus tulee tuskin koskaan tässä vastaan, tietäessämme kuinka hitaasti koulu muuttuu. Suuri kysymys Constructorsissa on mielestäni se, miten paljon fyysisen koulun arkea joutuu järjestelemään palvelemaan Constructorsia, ja se on juuri minkä vuoksi Constructors ei ainakaan vielä ole mielestäni valmis kouluun vietävä tuote.

Constructors on kuitenkin lupaus mahdollisesta tulevaisuudesta, jossa oppimisen paikka ja aika ei enää rajoitu koulun seinien sisälle ja koulupäivään, ja ole täysin muusta maailmasta irrallista. Samalla sen avulla on mahdollista tukea paljon monipuolisempia tietokäsityksiä ja harjaannuttaa taitoja, joita tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan.

Suurkiitos Markolle mielenkiintoisen idean esittelemisestä!

- Christopher

18.11.2011

Syyskokouksen 1.12 klo 16.15 esityslista

Hei,

kuten jo aikaisemmassa viestissä kerrottiin, Phenomenan yhdistyksen syyskokous pidetään 1.12. klo 16.15 Conddoorissa (Siltavuorenpenger 5A eli Minerva. K2-kerros). Yhdistyksen kokouksessa jokaisella Phenomenan jäsenellä on äänioikeus, tule siis käyttämään omasi ja vaikuttamaan siihen, ketkä muodostavat Phenomena ry:n hallituksessa vuonna 2012!


Yhdistyksen sääntöjen § 17 mukaan:

B. Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2)
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
6. Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
7. Käsitellään muut esille tulevat asiat

Tervetuloa hallituksen kokoukseen ma 21.11 klo 16.15

Hei kaikki!

Phenon hallitus kokoustaa näillä näkymin toiseksi viimeisen kerran ma 21.11. klo 16.15 Conddoorissa (Siltavuorenpenger 5A eli Minerva K2-kerros). Esityslistalla esimerksi loppuvuoden tapahtumia (Kämppäappro ja Pikkujoulusitsit) ja kommentointia tiedekuntajärjestö Conduksen ympäristöohjelmaan.

Tervetuloa!

Phenomenan hallituksen puolesta
Vili Niinikivi, pj vielä hetken.

2.11.2011

Phenomenan kämppäappro la 26.11.

Tervetuloa uuteen ja innovatiiviseen tapaan suorittaa appro ! Phenomena järjestää historiansa ensimmäisen kämppäappronsa ja haluaa nähdä Sinut siellä !

Aloitamme kello 17:30 lystikkäästä Lauttasaaresta josta jännittävä matkamme jatkuu boheemin Kallion kautta hillittömään Haagaan. Tämän jälkeen halukkaat suunnistavat Rexiin jatkoille ! Jokaisessa kohteessamme on juomatarjoilua yhden annoksen verran, joten OPM on suositeltavaa pitää mielessä.
Tapahtumaan sonnustaudumme haalareihin (mikäli tiedeyhteisömme juniorijäsenet eivät vielä omista haalareita, pukevat he päälleen jonkin turkoosin vaatekappaleen).

Koko lysti kustantaa vain 5 euroa, jolla saat neljä maittavaa annosta phenolaisten kämpissä. Parhaalle approajalle on luvassa myös palkinto!

Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen pheno-hallitus@helsinki.fi (otsikolla Kämppäappro) viimeistään keskiviikkona 23.11. Ilmoitathan samalla, jos haluat alkoholittoman appron. Maksuohjeet lähetetään osallistujille sähköpostitse.

Tervetuloa pitämään hauskaa!
Phenomenan hallitus 2011

Kutsu Phenomenan yhdistyksen syyskokoukseen

Hei Phenolaiset!

Phenomenan sääntöjen mukaan pidämme yhdistyksen kokouksen torstaina 1.12.2012 klo 16.15 Conddoorissa. Syyskokouksessa valitaan yhdistykselle uusi puheenjohtaja ja hallitus toimikaudelle 2012. Äänioikeutettuja ovat kaikki Phenomenan jäsenet.

Tervetuloa vaikuttamaan!

Terveisin
Vili Niinikivi
Phenomenan puheenjohtaja 2011

ja koko Phenomenan hallitus 2011

1.11.2011

Terveisiä HYYstä ja HYALilta!

Hei phenolaiset!

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajistovaalien tulos on vahvistettu, kuten HYYn sivuilta voi lukea. Ainejärjestöläiset (HYAL) saivat 60:stä paikasta 21 ja ovat ylivoimaisesti suurin ryhmittymä edustajistossa. Phenomenasta Vili Niinikivi edustaa HYALia ja sai 47 ääntä (enemmän kuin phenossa on jäseniä), mikä riitti ensimmäisen varaedustajan paikkaan, joten Phenomenan ääni kuuluu ylioppilaskunnassa ensi vaalikaudella. Luokanopettajaopiskelijoilla on muutenkin vahva edustus: sisarjärjestö Peducasta pääsi kolme luokanopettajaopiskelijaa edustajistoon.

Nyt edustajistossa on meneillään hallitusneuvottelut ja vaalien voittaja etsii hallituskumppaneita muista ryhmittymistä. Hallitusneuvotteluiden jälkeen edustajisto nimittää hallituksen ja päästään tositoimiin.

HYAL edustaa ainejärjestöjä ylioppilaskunnassa, joten heidän edustajiinsa voi rohkeasti ottaa yhteyttä ja kysellä asioista. Pyrin myös kertomaan HYYn kuulumisia ja viemään ainejärjestöjen toiveita ylioppilaskuntaan, joten minuun saa ottaa yhteyttä!

Terveisin
Vili ja Phenon hallitus.

1.10.2011

Syysterveisiä hallitukselta!

Hei Phenolaiset ja ennenkaikkea uudet fuksit!

Syksy on pyörähtänyt jo todenteolla käyntiin ja Phenomenan hallituskin on kokoustanut kertaalleen. Olemme myös tavanneet uuden luokanopettajakoulutuksen johtajan ja keskustelleet hänen kanssaan ajankohtaisista asioista. Uudet tutkintovaatimukset tulevat näillä näkymin voimaan syksyllä 2012. Lisäksi ensi vuoden syksystä eteenpäin kasvatuspsykologiaa opiskelemaan valitaan todennäköisesti 12 fuksia. Samalla valintasysteemi uudistuu, eikä uusia opiskelijoita enää valita suoraan opiskelemaan kasvatuspsykologiaa, vaan ensiksi valitaan 120 opiskelijaa, joista halukkaat hakevat myöhemmin opiskelemaan kasvatuspsykologian pääainevaihtoehtoa.

Phenomena jatkaa aktiivista osallistumista edunvalvontaan ja hallitukseen saa ottaa rohkeasti yhteyttä missä tahansa asiassa. Tavoitat meidät osoitteesta pheno-hallitus@helsinki.fi tai Siltikseltä pyörimässä.

Phenomena on myös osallistunut aktiivisesti syksyn fuksitapahtumiin. Perinteinen fuksivala pidettiin ennen fuksiaisia, jossa myös pidimme rastia. Rastillamme oli tehtävänä suorittaa yhteistoiminnallinen rata silmät sidoittuina. Osallistuimme myös rakkaan sisarainejärjestömme Peducan kastajaisiin, jossa fuksit laitettiin käsitteen määritystehtäviin. Ilta jatkui perinteisen Suokkipiknikin parissa. Kiitokset koko alkusyksystä fukseille ja erityisesti ahkerille tuutoreilemme Ennille ja Paulalle!

Ystävällisin terveisin
Phenon hallitus 2011

P.s. Ensimmäinen Just do it-kerho pidettiin tämän viikon perjantaina ja lisää tapahtumia on luvassa. Tapahtumat löydät Phenoblogista kalenterin kohdalta, mutta laitetaan ne vielä tähän:

ke 5.10. klo 18  Hallituksen kokous Gustavus Rexissä. (Leppäsuonkatu 11) Fuksit ovat kutsuttu paikalle tutustumaan Phenomenan toimintaan ja kaikki muutkin jäsenet ovat luonnollisesti tervetulleita. Toivottavasti myös Anu ehtii tulla kertomaan meille lo-koulutuksen kehittämistyöryhmän kuulumisia.

to 20.10 klo 18 Viini- ja Juustoilta Rexissä.  Varaa mukaan 3 euroa, jolla osallistut illan kustannuksiin!
Lisäksi
Just do it -kerho 29.11
Phenomenan pikkujoulut 7.12

Yhteistyökumppaneiden järjestämiä tapahtumia:
6.10 Condus Amazing Race
11.10. Vaikuttavaa ja Vallatonta -bileet Rexissä klo 19. Paikalla HYY:n edustajistoehdokkaat, joita voi tentata. (Phenomenasta ehdokkaana on ainakin Vili (nro 439))
12.-13.10 ja 18.-19.10 HYY:n edustajistovaalit. Muista äänestää ja vaikuttaa!15.10 Peducan fuksisitsit (Myös vanhemmat opiskelijat tervetulleita!)

20.5.2011

Phenomenan edustusjoukkue hopealle mölkkyturnauksessa!

Phenomena keräsi jälleen mainetta, kunniaa ja kuohuvaa! Tällä kertaa Phenomena osallistui tiedekuntajärjestömme Conduksen keväänkaatajaisiin, jossa kisattiin mölkyn parissa. Phenomana eteni turnauksessa aina finaaliin saakka, mutta psykologian opiskelijoiden Team Canada oli hieman liian kova vastus.

Hopeajoukkueeseen kuuluivat Anne, Oili ja Vili. Phenomena pelasi turnauksessa rohkeasti oman pelin kautta ja voitti ensimmäiset kolme peliään. Finaalissa huippuunsa treenattu Team Canada meni kuitenkin menojaan.

Koska hopea ei ole häpeä, olivat mitalijuhlat railakkaat ja pitkät. Huhutaan, että illan aikana kuultiin seuraava kommentti edustusjoukkueemme pelaajalta: "Se on niin söpö, että ottaisin poskeen." Arvoitukseksi jääköön, mitä tällä tarkoitettiin.

Kevät kaadettiin siis hyvinkin onnistuneesti ja tästä on hyvä lähteä kesän viettoon. Kesällä on luvassa kesätapaaminen, siitä lisää myöhemmin. Kesällä on myös hyviä miettiä, oletko sinä kenties seuraavassa Phenomenan Amazing Race joukkueessa syksyllä. Phenomena on kaksinkertainen ja hallitseva mestari, joten eiköhän tuoda poika kotiin tänäkin vuonna.

Torilla tavataan!

Hauskaa kesää kaikille!
Vili, pj

28.4.2011

Oivauksen ilmiö II -kurssi on valmis!

Hei kaikki!

Oivaus on saanut toisen ilmiökurssinsa päätökseen ja työmme hedelmät ovat kaikkien luettavissa osoitteessa:

http://oivaus.wikispaces.com

Ilmiömme aihe on kaupankäynti, jossa prosessi pyörii oppilaille tuttujen elintarviketuotteiden tutkailemisen ympärillä.

Ilmiötä tehdessä meillä oli käytettävissämme historian, maantiedon ja matematiikan didaktikot. Suurkiitos heille heidän valtaisasta panoksestaan joka mahdollisti yhteisen projektimme onnistumisen!

Kevätlukukauden päättyessä myös Phenoblogi siirtyy todennäköisesti kesälaitumille.

Viettäkää siis loistokas kesä ja nähdään syksyllä!

Yst. terveisin,

Oivaus ja Phenomena

4.4.2011

Phenomenan uudet nettisivut ovat viimein valmiit!

Kurkistus Phenomenan uusille sivuille.


Tervehdys!

Phenomena ry.:n uudet nettisivut ovat viimeinkin valmiit!

Joni LöylyMediasta lähetti www-päälliköllenne viimeiset versiot sivuista ja ne löytyvät osoitteesta:


http://www.helsinki.fi/jarj/phenomena


Tutustukaa uusiin sivuihimme ja lähettäkää palautetta jos huomaatte jotain vielä uupuvan. Pieniin, tekstin sisältöön liittyviin juttuihin voi vielä puuttua. Jos toiveenne on suurempi (esim. kokonaan uusi sivu), jää meikäläinen neuvottomaksi. Mutta lupaan ainakin yrittää toteuttaa toiveenne!

Lisätkää sivut vaikka kirjanmerkiksi (bookmarks) koneellenne, niin löydätte ne vastaisuudessa!

Vanhat sivut ovat edelleen tallessa ja pelastin sieltä asiakirjoja ja kuvia. Asiakirjat löytyvät webbisivujen "Tiedostot" kohdasta ja kuvat löytyvät kuvapalvelustamme.


Loistavaa viikonalkua kaikille!

Chris

28.3.2011

Pilkkeen ilmiöartikkeli

Heippa,

Pilke tutki viime vuonna ilmiössään hyvinvointia ja tuotoksena syntyi teksti, jossa pohdimme hyvinvointia, sen syntymistä ja nykytilaa. Olemme nyt päättäneet julkaista tekstimme täällä teidän kaikkien riemuksi. Nauttikaa!

T.Oili ja muut pilkkeet


Hyvä, hyvempi, hyvinvointi

Mitä vikaa meidän suomalaisten hyvinvoinnissa oikein on, kun siitä pauhataan joka paikassa? Kaikki media tursuaa oppaita, askeleita, ohjeita, kyselyitä ja ohjelmia hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Luulisi ihmisten voivan hyvin, sillä olemme rikkaampia kuin koskaan ja olemme tutkimusten mukaan yksi Euroopan onnellisimpia kansoja. Mikä siis mättää?

Aiheeseen pureuduimme laajalla kirjallisuudella aina Aristotelesta suomalaiseen emeritusprofessoriin Allardtiin. Valitseminamme asiantuntijoina olivat snellmanilaiseksi tunnustautuva dosentti ja yliopistonlehtori Jari Salminen, aina flow-tilassa toimiva kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka sekä hurmaava filosofian tohtori Ilta-Kanerva Kankaanrinta.

Tässä artikkelissa käsittelemämme hyvinvointi on osoittautunut monimutkaiseksi käsitteeksi määritellä. Hyvinvointi on määriteltävä aina sen ajan kontekstissa, missä sitä pyritään ymmärtämään. Usein hyvinvointi jaetaan perus- sekä henkisiin tarpeisiin. Näitä Maslow kuvaa tarvehierarkiassaan. Suomen kaltaisessa vauraassa hyvinvointiyhteiskunnassa hyvinvoinnin perustarpeet on tyydytetty. Silti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin saavuttamien näyttää olevan haasteellista. Miksi? Tästä lähdimme ottamaan selvää yksilön, yhteiskunnan ja koululaitoksen kehityksen näkökulmista.

Having, loving ja being
Tuliko mieleesi hyvinvointi-termistä ensimmäisenä terveellinen ruokavalio, liikunta ja riittävä uni? Joopajoo. Olet syönyt aamulla omenan, täysjyväviljatuotteita ja juonut lasin maitoa. Olet jatkanut aamuasi pienellä lenkillä sekä nukkunut 9 tunnin yöunet. Voimmeko siis sanoa, että olet hyvinvoiva? Eilen olet riidellyt vuosisadan riidan, kurkussasi on kaktus ja silmäsi on ”törmännyt kaapinoveen”. Olet lukenut kemian didaktiikan tenttiin tuntikausia ja vitosen kuvat pyörivät silmissäsi. Tulostaululta löytyi kuitenkin yllätyksellinen ykkönen. Vieläkö voit hyvin?
Se on having, loving ja being, jotka ovat oleellisia edellisen esimerkin syvälliseen ymmärtämiseen. Näin meitä on valistanut Erik Allardt jo 1970-luvulla hyvinvoinnista. Having pitää sisällään tulot, asumisen, terveyden, koulutuksen ja työllisyyden. Loving ja being sisältävät sosiaalisiin suhteisiin ja itsensä toteuttamiseen liittyviä tekijöitä kuten korvaamattomuuden tunteen ja ystävyyssuhteet. Vaikka Allardt on kritisoinut Maslowin tarvehierarkiaa, löytyy teoriasta kuitenkin paljon samoja piirteitä. Maslowin tarvehierarkiaa on perinteisesti tulkittu siten, että perustarpeet tulee olla tyydytettyinä, jotta seuraaville portaille kiipeäminen on mahdollista. Juuri tätä Allardt on kritisoinut sillä hyvinvoinnin tasot täydentävät toisiaan eivätkä ne ole hierarkisesti riippuvaisia toisistaan.
Suhteellistahan se on...
Nyt saatat siis olla hyvinvoiva. Entä onnellisuus, joka on Aristoteleen mukaan sinunkin elämäsi tarkoitus? Edellä mainittujen asioiden avulla olet päässyt onnellisuuden portille. Astuaksesi portista sinun täytyy ensin pohtia, mitä onnellisuus sinulle merkitsee, koska onnellisuus on täysin subjektiivinen kokemus. Onnellisuus on suhteellista. Ihminen vertaa omaa tilaansa ympäristöönsä ja yhteiskuntaan ja määrittelee onnellisuuttaan sen kautta. Esimerkiksi tilille kolahtava opintotuki tuntuu valtavan suurelta viime perjantain neljään euroon verrattuna, kunnes kotiin tullessasi löydät keittiön pöydältä kämppiksesi palkkakuitin, jossa on pari nollaa enemmän kuin tililläsi koskaan.
Ihmiset uskovat tietävänsä, mistä onnellisuus syntyy. Se ei kuitenkaan takaa onnellisuutta, sillä tavoitteet asetetaan jatkuvasti liian korkealle suhteessa omiin realistisiin mahdollisuuksiin. Kilpailuyhteiskunta kasvattaa taloudellista epävarmuutta ja heikentää yhteisöllistä luottamusta. Tästä voi seurata henkisiä ongelmia, joiden vaikutuksesta onnellisuuskin saattaa vähentyä. Kilpailuyhteiskunnan vaatimusten takia myös työssä asetetaan tavoitteet helposti liian korkealle, jolloin niiden saavutettavuus vaikeutuu ja työssä jaksaminen heikkenee. Tutkimusten mukaan tämä on tyypillistä etenkin korkeasti koulutetuille, kuten meille opettajille.
1900-luvun käsite

Ihminen on kautta aikojen pyrkinyt voimaan hyvin sekä olemaan tyytyväinen ja onnellinen. Erilaisissa olosuhteissa, äärimmäisen kurjissakin, ihminen on aina luonut hyvää oloa ympärilleen esimerkiksi musiikin, taiteen ja fyysisen läheisyyden keinoin. Käsitteenä hyvinvointi on kuitenkin pitkälti 1900-luvun tuote, joka liittyi lähinnä talouskasvuun ja teollisen yhteiskunnan omistuksen kulttuuriin.

Perustarpeista henkisiin tarpeisiin

Viimeisen sadan vuoden aikana hyvinvoinnista on tullut jokaisen suomalaisen oikeus. Hyvinvointi on siis demokratisoitunut. Miksi silti lehdissä kohkataan jatkuvasti masentuneemmista ja uupuneemmista suomalaisista? Meillähän on kaikki hyvin ja olemme rikkaampia kuin koskaan. On ruokaa, on katto pään päällä, ulkona liikkuessa ei tarvitse pelätä henkikultansa puolesta ja luonnonmullistuksetkaan eivät järin meitä kosketa. Vastaus saattaakin yllättäen löytyä lisääntyneestä vapaa-ajastamme. Kun materiaaliset tarpeet ovat tyydytetty, meillä on aikaa pohtia omaa hyvinvointiamme. Nyky-yhteiskunta suorastaan vaatii keskustelemaan hyvinvoinnista: Tutkija Timo Hämäläisen mukaan yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana huomattavissa määrin psykologisoitunut ja medikalisoitunut. Sekä omasta fyysisestä että henkisestä voinnista on sallittua keskustella, apua uskalletaan hakea ja entistä useampi vaiva on mahdollista diagnosoida.

Vapaa-ajan paradoksi

Pelkkä lisääntynyt vapaa-aika ja diagnosoinnin helppous eivät kuitenkaan riitä selittämään nykypäivän hyvinvoinnin ongelmallista luonnetta, sillä myös yhteiskunta on kiistatta muuttunut. Jatkuva taloudellisen kasvun vaatimus edellyttää ihmisiltä yhä suurempia ja vaativampia ponnistuksia, jotta talouden kehitys voidaan turvata. Samalla työn luonne on olennaisesti muuttunut suorittavasta työstä teknologiakeskeiseksi tietotyöksi, joka ei ole enää aikaan tai paikkaan sidottua. Työn ja vapaa-ajan välinen ero on alkanut hämärtyä ja työ läikkyy herkästi myös vapaa-ajalle, sillä toimisto kulkee tietokoneen ja puhelimen muodossa aina mukana.

Yhteiskunnassa kulloinkin vallitsevilla sosiaalisilla, kulttuurisilla ja poliittisilla rakenteilla on erittäin suuri vaikutus yksilön kokemaan tyytyväisyyteen elämässä. Yhteiskunta määrittelee miten korkealle tiettyjä asioita yleisesti arvostetaan ja toisaalta yksilö usein tavoittelee yhteiskunnassa arvokkaina pidettyjä asioita. Aktiivisuutta ja suorittamista ihannoiva ympäristö ajaa ihmiset jaksamisensa äärirajoille kun vapaa-aikakin luisuu äärimmilleen aikataulutetuksi harrastamiseksi. Henkistä koherenssin tunnetta, toisin sanoen elämän ymmärrettävyyden, hallittavuuden ja merkityksellisyyden kokemusta, pidetään olennaisena hyvinvointia luovana tekijänä. Kuinka kummassa yksilö voisi ylläpitää henkisen koherenssin tunnetta, jos ympäröivässä yhteiskunnassa muutosta pidetään itseisarvona ja yksilö on merkityksellinen niin pitkään kuin hän on tuottava?

Elämää arvoristiriitojen keskellä

Yksilöön kohdistuvat epärealistiset vaatimukset ovat alkaneet olla entistä räikeämmin ristiriidassa sen kanssa, mitä ihmiset pitävät omassa elämässään tärkeänä. Jatkuvan kasvun vaatimus on alkanut hipoa jonkinlaista kulminaatiopistettä ja media onkin tarttunut hanakasti aiheeseen esitellen kiehtovia esimerkkejä downshiftingistä ja pudokastaloudesta eli mahdollisuudesta elää kireettömämmin ja tulla toimeen vähemmällä. Eikö kaiken hektisyyden keskellä olisikin houkutteleva ajatus olla vapaaehtoisesti vaatimaton: luopua turhasta, yksinkertaistaa elämäntyyliään ja työskennellä vain sen verran, että kattaa välttämättömät kulut? Hyvinvointi on onneksi taloudellisen kasvun vaatimuksen ohella myös liikkumatilaa, yhteiskunnan tarjoama mahdollisuus valita se taso, jota yksilö lähtee tavoittelemaan. Jokaisella on ainakin periaatteellinen mahdollisuus tehdä omaa hyvinvointiaan koskevia päätöksiä. Niin kauan kuin yhteiskunta kuitenkin odottaa yksilöltä suorituskeskeistä elämäntapaa, vaatii kanttia valita toisin.

Porkkanaraastetta ja poliopiikkejä
Oletko tullut ajatelleeksi, millaisessa yhteiskunnassa eläisimme ilman oppivelvollisuutta? Suomalaisen koululaitoksen kehityksellä on ollut keskeinen rooli nykyisen hyvinvointivaltiomme synnyssä. Nykyisen koululaitoksemme perustana toimii ajatus lähtökohtaisesta tasa-arvosta. Oppilaille tarjotaan samaa opetusta niin Ivalossa kuin Inkoossakin ja kaikki saavat koulussa ilmaista porkkanaraastetta ja poliopiikkejä.
1800-luvulla suurin osa suomalaisista sai leipänsä suoraan pellosta, ja koska käsiä tarvittiin työntekoon oli koulunkäynti monen mielestä ajan- ja työvoiman hukkaa. Kansakoulun perustamista voimakkaasti puoltanut Snellman ja hänen sielunveljensä pitivät sivistystä kuitenkin itsenäisen kansakunnan luomisen edellytyksenä. Kouluhanke lähtikin edistymään niin suotuisasti, että Venäjä alkoi pitää sitä liiallisena vapauspyrkimyksenä ja otti ohjat omiin käsiinsä.
Sortokauden päätyttyä ja Suomen itsenäistyttyä lähdettiin sivistystä taas rakentamaan Snellmanin oppien mukaan rinnakkaiskoulujärjestelmän kautta. Suomessa ei juuri sivistyneistöä ollut, joten oppikoulua, joka oli mahdollistettu vain yläluokkien lapsille, pidettiin välttämättömänä suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin luomiseksi. Näitä oppikoulujen kasvattien luomia kulttuurin hedelmiä jaettiin koko kansalle kansakouluissa.
Eri kehitysvaiheiden kautta Suomessa päädyttiin nykyiseen yhtenäiseen ja kaikille yhteiseen peruskoulujärjestelmään. Johtaako tämä tasapäistämisen kulttuuri kuitenkaan todelliseen tasa-arvoon? Juhlapuheissa kyllä, mutta todellisuudessa 30 lapsen luokassa itselleen sopivaa opetusta saa vain pieni osa oppilaista. Koulun jatkuva kehittäminen on tärkeää, sillä se on hyvinvointivaltiomme kivijalka.

24.3.2011

Kokkisota Phenomenan tapaan

Phenomenan Just Do It -kerhossa oli tällä kertaa teemana Kokkisota. Jokainen osallistuja toi yhden tai kaksi raaka-ainetta, joista lähdettiin kehittelemään uutta ja uljasta ruokalajia Michelin-tähdet silmissä kiiluen! Tässä resepti ja kuvia illasta.

Sitruunainen Välimeren ”Let's go” -kanaruukku Phenomenan tapaan.


300g kananfileesuikaleita
1 punasipuli
1 sitruuna
250g Koskelaskija perinteinen -sulatejuustoa
4 tomaattia
+ mausteita

  1. Pese sitruuna Fairilla, huuhtele ja raasta kuori
  2. Pese ja pilko sipuli ja tomaatit
  3. Kuullota pilkotettu sipuli tilkassa öljyä
  4. Paista kanat
  5. Lisää lohkotut tomaatit ja raastettu sitruunankuori
  6. Lisää maun mukaan sulatejuustoa ja sitruunamehua
  7. Anna hautua. Lisää mausteita mielesi mukaan.
  8. Tarjoile ruukussa ja nauti!

      <-- Melkein valmista jo


    Valmis ruoka -->
    <-- Maistuu myös kognitiotieteilijälle!


















    Just Do It -terveisin:
    Vili

1.3.2011

Ilmiöpohjaisuustapahtuma Heurekassa 17.3. ja verkostolinkkejä

Hei!

Sain vinkin ilmiöpohjaisuuteen liittyvästä tapahtumasta ja verkostoista, joiden arvelin
kiinnostavan teitäkin. Tapahtumassa ainakin yksi ex-kp-opiskelija puhumassa. :) t. Katja

"AVO-hanke (Avoimet verkostot oppimiseen), Sometu-verkosto, Otavan Opiston Ilmiöpohjainen
oppiminen ja opetus verkossa -hanke ja Liikkeelle! -oppimisympäristöhanke järjestävät
yhteisvoimin ilmiöpohjaisen oppimisen iltapäivän Heurekassa torstaina 17.3. klo 14 alkaen."


http://www.sometu.fi/events/liikkeelle-oppiminen-elaemaen

Ilmiöpohjaisuuteen liittyvistä verkostoista, jotka taitavat ainakin osittain olla tämänkin takana:

http://ilmiopohjaisuus.wikispaces.com/Ilmiöpohjaisuus
http://ilmiopohjaisuus.ning.com/

17.2.2011

Ensimmäinen JUST DO IT -ilta Rexissä ma 21.2. klo 18-22

Hei Phenolaiset!

Jääkö haalarimerkit ompelematta? Näyttääkö haalarisi liian tyhjältä talvipäiviä varten? '

Ei hätää, sillä tähän kaikkeen löytyy ratkaisu! Phenomena järjestää vuoden 2011 ensimmäisen Just do it -kerhon haalamerkkiteemalla! Kaiva mukaasi siis kaikki irtonaiset haalarimerkkisi, lankaa, neula ja itsesi ja saavu paikalle Rexiin heti Phenomenan kevätkokouksen jälkeen klo 18. Pientä purtavaa on tarjolla ja jos haalarisi ovat jo täyteen ommeltu, puhkikuluneet tai muuten vain käyttökelvottomat, voi mukaan tuoda muitakin käsitöitä tai tulla paikalle muuten vaan iltaa viettämään!


Mitä: Just Do It -kerho
Missä: Gustavus Rex (Leppäsuonkatu 11)
Milloin: Ma 21.2. klo 18-22
Mitä tarvitsen mukaan: Haalarit, lankaa, neula tai (vaihtoehtoisesti  pikaliimaa)
Muista myös: Phenomenan kevätkokous ma 21.2. klo 16 Conddoorissa!


Talvipäiviä odotellessa
Vili Niinikivi
pj

Ilmiömäinen runo

Olemme Oivaus
Onnistuisko tilavaraus?
Antti Moilanen *syvä huokaus*
On aika ilmiöopintojen
ja luovan kaaoksen,
keskellä kaamoksen.
Aiheemme viestintä saa
meidät tuottamaan
tätä ilmiökäsikirjaa upeaa.
Yhteisymmärrystä luodessa
uutta tiedeyhteisöön tuodessa
ei ilmiö valmistu edes vuodessa.
Siispä on vain pakko epävarmuutta kestää
ja keskeneräisyyttä sietää.
On runoja, satuja tutkittu,
habbohotellissa idlailtu,
ilmaisullisesti liikuttu,
teoriaa, teoriaa luettu
ja loppuunpalamisen rajoilla kiikuttu
kun prosessinomaisesti on kirjoitettu.
Ihanaa!
Tämä on sitä kasvatuspsykologiaa.


Hauskaa lopputalvea ja opiskelua!
toivoo Oivaus



16.2.2011

Edunvalvontakuulumisia kehittämistyöryhmästä

Luokanopettajakoulutuksen kehittämistyöryhmässä pähkäillään parhaillaan uusia tutkintovaatimuksia luokanopettajan koulutukselle niin kasvatustieteen kuin kasvatuspsykologiankin pääaineen osalta. Jotta sinäkin pysyisit kärryillä siitä, missä mennään, kerron mistä kehittämisryhmässä juuri nyt keskustellaan.

Monialaisten opintojen osalta kehittämistyöryhmä on päätynyt ehdottamaan mallia, jossa sekä kasvatustieteen että kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat opiskelisivat monialaisten perusosat kokonaisuudessaan (laajuus 47 op). Kasvatuspsykologian osalta muutos näkyisi matematiikan ja äidinkielen perusosien kohdalla, jotka molemmat opiskeltaisiin jatkossa kokonaisuudessaan (7+8 op). Lisäksi käsityön didaktiikkaan on esityksessä lisätty yksi opintopiste. Monialaisten valinnaisosat (13 op) kasvatuspsykologian opiskeijat suorittaisivat ilmöopintoina ja kasvatustieteen pääaineopiskelijat vapaavalintaisina osina. Lisäksi tutkinnon vapaasti valittavaissa opinnoissa tarjottaisiin ilmiökurssia (8 op), jolle taattaisiin kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoille etuoikeus. Mukaan mahtuisi kuitenkin myös kasvatustieteenpääaineopiskelijoita. Näin ilmiöopintoja saataisiin tarjottua myös kasvatustieteenopiskelijoille ja lisättäisiin pääaineiden välistä yhteistyötä. Lisäksi vapaasti valittavissa opinnoissa tarjottaisiin taito- ja taideaineita eheyttävää kokonaisuutta sekä orietoivien aineiden eheyttävää kokonaisuutta, jotka toimisivat kasvatustieteen pääaineopiskelijoille vaihtoehtoisena tapana suorittaa monialaisten valinnaisosia sekä vapaasti valittavina kursseina kaikille halukkaille, jos kursseilla on tilaa. Tutkintovaatimustekstiluonnoksessa ehdotetaan, että monilaisten perusosien suorittaminen tulisi olla edellytyksenä valinnaisosien (siis ilmiöiden) suorittamiselle.

Yleisopintojen osalta kehittämistyöryhmässä on esitetty mallia, jossa HOPS-kurssi järjestettäisiin 1 op laajuisena (nykyisin 5 op) ja sen sisältöjä tarkennettaisiin opiskelijoille hyödyllisemmiksi. Draamaopinnoille on ehdotettu lisättäväksi yhtä opintopistettä, jolloin puheviestintä ja vuorovaikutus-kokonaisuudesta tulisi 5 op suuruinen. Lisäksi suunnitteilla on uusi kurssi, jossa käsiteltäsiin mahdollisesti esim. monikulttuurisuutta, yhteiskunnallista näkökulmaa opettajan työhön, tasa-arvo kysymyksiä tms. tärkeitä asioita.

Lisäksi kehittämistyöryhmässä tullaan kevään aikana keskustelemaan mm. harjoitteluista sekä pääaineopinnoista, näistä teemoista siis lisää myöhemmin. Phenomenan hallitus on aktiivisesti ottanut kantaa kehittämistyöryhmässä käsiteltäviin asioihin ja tekee sitä edelleen. Parhaillaan selvitämme esimerkiksi sitä, aiheuttaisiko perusosien suorituksen edellyttäminen ennen ilmiöopintoja mahdollisia turhia etenemisesteitä opintoihin. Jos sinulla on kysyttävää uusien tutkintovaatimusten laatimisesta, kehittämistyöryhmän toiminnasta tai mistä tahansa aihetta sivuavasta yhteyden voi ottaa esimerkiksi Oiliin.

15.2.2011

Kuulumisia hallitukselta!

Heippa kaikki Phenolaiset ja muutkin!

Alkuvuosi on ollut ainakin allekirjoittaneelle tuhottoman kiireinen. Phenomenan pj-hommat, Conduksen koulutuspoliittinen jaos ja ilmiöopinnot maustettuna kandin kirjoittamisella vievät aikaa.

Hallituksemme on kuitenkin ollut tehokas. Jo nyt olemme tehneet kannanoton ilmiöopintojen puolesta, osallistuneet erilaisiin kokouksiin edunvalvonnan merkeissä, tarjoilleet Conduksen sitseillä varainkeruuhengessä ja järjestäneet Phenomenan Maria! -talkshown kuvauksiin.* Myös Phenon toisien, mutta sitäkin upeampien, sitsien suunnittelu on alkanut!

Kevään aikana on yhdistyksen kevätkokouksen, kevätretken ja sitsien lisäksi luvassa viime vuonna lanseerattu Just do it -kerho, jossa harrastetaan kaikkea mahdollista sieniretkistä käsitöihin ja ruuanlaitosta haalarimerkkien ompeluun! Ideoita kerhon toiminnaksi saa esittää vapaasti ja paikalle voi tulla joka kerta tai vain silloin, kun on sinua kiinnostavaa ohjelmaa! Ensimmäinen Just do it -ilta on luvassa pian, tarkkaile sähköpostiasia ja Phenoblogia! Koska erilaisia juhlia ja bileitä riittää, ovat Just do it -tapahtumat alkoholittomia.

Mitä sinä haluat Phenomenan toiminnan olevan vuonna 2011? Yhdistyksen kokous on Phenomena ry:n ylin päättävä elin, jossa jokaisella yhdistyksen jäsenellä on äänioikeus. Tule siis paikalle maanantaina 21.2. klo 16 Conddooriin (Siltavuorenpenger 5A, K2-kerros) ja vaikuta!

Phenomenan hallituksen puolesta
Vili Niinikivi
Puheenjohtaja 2011
vili.niinikivi[at]helsinki.fi



*p.s. Jos haluat lähteä katsomaan Maria!-kuvauksia 16.3. laita viestiä Jennille osoitteeseen jenni.kallionpaa[at]helsinki.fi Myös kavereita saa ottaa mukaan, ilmoitathan heidät myös Jennille!

p.p.s Terveiset dosentiltamme oheisen kuvan muodossa! Muistakaa myös levätä!

1.2.2011

"Changing education paradigms" - linkkivinkki YouTube videopätkään

Moikka!

Tämä ei suoranaisesti liity Phenomenaan, mutta oppimisesta kiinnostuneina meitä kaikkia varmaan kiinnostaa alla oleva videopätkä. Kiitoksen Oivauksen Lassille linkkivinkistä!



http://www.youtube.com/watch?v=zDZFcDGpL4U

Kyseessä siis sir Ken Robinsonin puhe "animoituna" valkotaululle. Tämä herra on palkittu luovuuden, koulutuksen ja taideaineiden puolestapuhuja. Lähimpänä sydäntä hänellä on ilmeisesti juurikin taideaineet, ja niiden puolustaminen sellaista nykypäivän ajattelua vastaan, joka pitää taideaineita jotenkin vähemmän merkittävinä kouluaineina.

Tämä video kertoo kuitenkin lähinnä siitä, kuinka jokaisessa maassa tulisi pohtia uudelleen koulutuksen paradigmaa, koska nykyiset koulukäytännöt eivät enää vastaa tulevaisuuden haasteisiin.

Mitäs tuumailette?

- Chris

Kuulumisia 1.2.2010

Tervehdys!

Tervetuloa lukemaan Phenomena ry:n blogia.

Polttelevimmat puheenaiheet Phenomenan jäsenien keskuudessa ovat paitsi meille esitetyt tutkintorakennemuutokset, tulevat Talvipäivät ja uudet nettisivut, niin myöskin harmittava Maria! -ohjelmaan osallistumisen peruuntuminen.


Muutoksia tutkintorakenteeseen?

Kyllä vain. Kasvatuspsykologian opiskelijoille ja henkilökunnalle tehtiin esitys, jonka mukaan perinteisesti toisena opiskeluvuotena suoritettavilta ilmiöopinnoilta otettaisiin opintopisteitä pois ja siirrettäisiin äidinkielen, matematiikan ja käsityön ainedidaktiikan kursseihin. Tällöin toki nämä kokonaisuudet olisivat isompia, ja juuri tätä oltiin aiemmin toivottukin. Phenomenan riveistä nousi kannattajia kuitenkin vain äidinkielen ja matematiikan kurssilaajennuksille. Ilmiöopintoja ja niiden opintopistemäärää pidettiin niin tärkeänä seikkana, että ihan sellaisenaan Phenomena ei esitystä niellyt.

Jos joku jollain ilveellä missasi Phenomenan kannanoton sähköpostilistalla, niin sen voi lukea vielä tästä.

Tarkkailkaa sähköpostilistaanne.


Tulevat talvipäivät

Talvipäivät lähenee! Talvipäivät järjestetään 25.-27.2. Tampereella. Enään ei kuitenkaan kuulemma mukaan mahdu, eli ellet ole jo ilmottautunut Phenomenan SOOL-vastaavalle (no, vanha SOOL-vastaava hoiti vielä tämän Talvipäiville ilmottautumisen), niin valitettavasti mukaan pääsee vain kuokkavieraaksi.

Tässä kuitenkin vielä maksuohjeet kaikille ilmottautuneille:

Tilinumero: 114150-76825 (Nordea)
Viestikenttään: Talvipäivämaksu, oma nimi
Ja summahan oli SOOLilaisilta sen 35e (muita ei mukaan lähtenyt).

Eräpäivä: 4.2. !!!!!


Uudet nettisivut?

Ju! Phenomenan nettisivut ovat nyt rahtua vaille valmiit. LöylyMedian Jonilla on kaikki tarvittava sisältö sivuja varten, ja siksipä hän voi nyt aloittaa sivujen yhteenlaittamisen ja graafisen viimeistelyn. Allekirjoittaneen johdonmukaisuuden vuoksi Joni joutuu todennäköisesti tekemään paljon sisältöön liittyviä muutoksia ihan alusta, joten ei suututa Jonille jos niissä vielä hetki vierähtää. Polo kun tuskin saa edes kohtuullista palkkiota tekemästään työstä! Sitä se on, kun humanistit palkkaavat sinut hommiin.

Jo tässä vaiheessa kuitenkin suuri kiitos Jonille!

Nettisivuihin liittyen Phenomenalle on avattu myös muutama muu palvelu:

- Blogi (tämä jota luet)
- Kuvapalvelu - http://picasaweb.com/phenomenakp
- Tiedosto kansio netissä - http://www.helsinki.fi/jarj/phenomena/asiakirjat/
- Kalenteri - tässä (linkki on niin tuhottoman pitkä)

Kaikkien palveluiden käyttöohjeita kootaan ja tarkoituksena on, että nekin löytävät tiensä tuonne asiakirjoihin. Näiden palveluiden opettamisen muille hoidan kuitenkin mieluusti myös livenä!

Lähetän meiliä asian tiimoilta, tarkkaile sähköpostiasi.


Maria! -talkshown kuvaukset peruttu

Phenomena oli 2.2. menossa katsomaan Maria! talkshow'ta studioyleisöksi. Valitettavasti tämä hauskuus on peruttu!

Uudet kulttuurivastaavat Jenni ja Enni kuitenkin neuvottelevat Nelosen kanssa jos voisimme mennä yleisöksi joku toinen kerta.


Siinä tämänkertaiset uutiset ja infot.

Nähdään penkereellä!












- Chris